Piti maanantaille laittaa tää blogipäivitys, mutta se jäi. No, häliäkö vällä, laitetaan nyt, Tiistaina
Mun ajatukset pursuaa kaikia valokuviin liittyvää. Eilenkin töissä eräs työkaveri kysyi jotakin neuvoa ystävälleen, joka haluaisi alottaa kuvailemisen. Huomasin vuodattavani suu vaahdossa kaikkea asiaa kameroista. Informaatiotulva oli valtava. Heh.
Pääsin myös kuvaamaan ystäväni tytärtä. Laskeva aurinko toi tosi kauniin valon vaikkakin loppuaikana ei aurinkoa enään paljoa näkynyt.
Pinja
Ensalkuun oli pientä tutustumista taas, mut tosi nopeasti hän rentoutui ja oli kameran edessä tosi luonnollinen. Jopa ilmeili mun haluamalla tavalla, välillä vakavoituen, välillä pieni hymynpoikanen kasvoilla. Nuoresta iästään huolimatta ammattitaitoinen ja selvästi kokenut malli.
Pinja
Ai nii, kolmijalan ostin kanssa, oikeen Manfrotton. Halvalla sain, niinku Vilèn. Työkaveri, Veli, joka ennenkin on näis hommissa auttanut ja neuvonut, myi mulle omakustannehintaan kuulapään. Nyt kelpaa ottaa vähemmän täriseviä hämäräkuvia.
Manfrotto 290 + mod 168 kuulapää
Reposia
Siinäpä ne tärkeimmät taas.
Hyvää syksyä
TG