Herätys. Itselle siis. Tänään kun olin kävelyllä, eräs rouva alkoi jutella. Hän kysyi: "mitä sä kuvaat?" ja mä vastasin tavanomaisesti, "ihan kaikkee".
Kotimatkalla aloin miettimään keskusteluumme, ja ymmärsin äkkiä, et toihan on tosi typerä vastaus. Vastaukseni olisi voinut tulkita -vaikken tietenkään vastaustani niin tarkoittanut: "en halua puhua sinulle", tai "ei kuulu sinulle".
Tästä jatkoin aivotyötäni: "mitä mä oikeastaan kuvaan?" Miks lähden kamera kädes kotoo? Mitä mä nään tuolla? Kotikaupungin kadut luulis jo olevan tuttuja, miks sinne aina lähtee uudestaan ja uudestaan? Mitä mä tykkään tai haluan kuvata?
Maailmalla tunnettu käsite on "street photography" -katukuvaus. Sen ideana on kuvata ihmisiä ja asioita, jotka tapahtuu ja ilmentyy kadulla, kuvaajan silmien edessä. Sen tarkoitus on tallentaa uniikkeja hetkiä, valon ja varjon leikkiä joka ei enää koskaan toistu. Ja sitä mä (kai) lähden hakemaan, kun lähden kotoota kamera kädessä kävelemään. Plus, että tykkään kävellä.
T.G.