Salamaharjoittelut jatkuu. Pitkin viikkoo olen aktiivisesti katsellu tubesta tutoriaaleja. Ostin myös kolmetuntisen videon (taisin jo mainitakkin siitä) -flash for dummies. No ei se oikeesti ton niminen ole. Mut paneutuu kyllä välkyn käyttöön aloittelijan näkökulmasta, vaikka videon tekijät pitkän linjan ammattilaisia ovatkin. Just siks tykkään tost videosta, kun ne ei ensmäiseks vedä esille seittemää "top of the line" studiosalamaa ja sano, et "ilman näitä ei tuu mitää, voit lopettaa. Jätä hommat sellasille, jotka sen osaa". Ei. Pojat levittää pöydälle irtosalamin, salamajalan, kolmijalan, sontikan ja radiotriggerin. Ja niillä mennään koko kolme tuntii. Okei, no toisel on D3s ja 85 1.4 ja toisel D4s ja 70-200 2.8. Mut ne ei oo oleellisii tolla videolla. Tsekkaa ite.

 

Joulukuun kuvaustarjous tuli myöskin tehtyä. Mä en tiedä, saanko nyt sitten taas epäsuotuisia kommentteja hintojen polkemisesta, mut hei, olkoon joulu kaikille.
 

joulutarjous

Tarjous on voimassa koko joulukuun ajan Joulukuun viimeiseen päivään asti. Laskin kuvauksen kahden tunnin työn mukaan ja otin hinnasta reilu 25€ pois, mut en oo koskaan pitänyt kovin tarkkaa laskentaa, että kuinka kauan kuvauksissa itseasiassa menee. Jos menee kahteen tuntiin, nii hyvä, jos menee yli, nii menköön. Yleensä menee niin, et jos tunnin kuvaa, nii tunti menee siihen kuvien valkkaamiseen niinko helposti. Ja jos 30 kuvaa käy läpi tunnissa, nii yhdelle kuvalle jää aikaa 2 minuuttia. Tota ylläolevaa kuvaa ei ihan kahdessa minuutissa tehty. Jaajuu, ja jos alko kiinnostaa, kysellä voi TÄÄLTÄJa puhelimitse kannattaa lähettää tekstari, koska olen vuorotyössä ja työaikana en vastaa puhelimeeni (ellet just tauolla satu soittamaan).

Myös Photariin uutta opittua. Opettelin tallentamaan ns.actioneita, jotka helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä aikatavalla tuol Photarin puolella. Duunasin sellaisen, jolla saa ihoa siloteltua ja sellaisen, jolla saa silmiä ehostettua. Katsoin kyllä oppia tubesta -yllätys yllätys. Siellä on kyllä kaiken näköisiä tutoriaaleja moneen lähtöön.

Sellast sitte. On muuten pitkästä aikaa eka kerta kun julkasen nää höpinät suunnitellulla aikataululla, eli nyt. Nii joo, ja ensilumi satoi viimeyönä. Siinäpä ne tärkeemmät...
Piparintuoksuista joulunalusaikaa

TG
 

Flash

Gordon? No ei, vaan salama. Mulla ei oo kauhean paljoo ollut salaman kanssa touhuamista. Viimeaikoina olen taas herätelly salamalla kuvaamisen saloja, koska pimee aika tulee taas. Nyt ois intoo harjotella tota salaman käyttöö niin, että sitä oikeesti osais käyttää sitten, ku sitä tarttee.

Hokasin ihan itse sellasen asian tänään, et kameran näyttöön ei ainakaan voi luottaa, kun salamalla kuvaa.  Mikä taas antaa osviittaa, on kameran histagrammi (samalla kirjotan muistutukseks itselleni näitä). Tänää otin tyttärestäni muutaman testikuvan, jotka näytti kamerassa hyviltä, mutta olivat useamman stopin pielessä, kun latasin ne koneelle. Illemmalla otin testikuvia myös Almasta -vakimallistani *virn*. Jää nähtäväksi, millaiseks ne koneella muodostuu, mut histagrammi oli ainakin paljon keskemmällä.

Mitä yhteistä on studiokuvalla ja ukonilmalla? Ensin välähtää, sitten tarkistetaan seuraukset (vanha puujalkavitsi insinööreistä). 

Välkytellään

TG

Myyty

Minä. Mun kuvia. Kivat kaverit osti kaks taulua ja yli kolkyt printtiä. Tuli hyvä mieli kun saa arvostusta työlleen. Tai vaikkei saiskaan, nii ainakin tuntuu siltä.

Kohokohta. Raumalla kuvaamassa työkaveria sekä hänen lasta ja haukkua. Kakstuntia käveltiin ja otin yli 250 kuvaa. Meinas tulla kiire töihin. Tai tulikin. Mut ehdin sentään. Jäi 7min aikaakin.

Emppu

Emppu

Sunnuntai-iltana poikkesin tavoistani ja ostin kaks maksullista pluginia photoshopiin. Makso hurjat $5 /kpl. Niitä nyt pitäis alkaa opettelemaan

 

upload.jpeg

siinäs sit taas törinää

TG

Maanantai

Viikonloppuna hoksasin alkaa kuvaa tota Almaa, miniatyyriä, joka mulla on jo jonkunaikaa maannut komeroiden kätkössä. Staattinen kohde. Pikkusen hankala saada mitään suurta irti, mut pari osuvaa otosta tuli harjoteltua.

Alma, F.3.A.R-pelin hahmo

Alma, F.3.A.R-pelin hahmo

Kovasti oon yrittänyt myös tota Photoshopia opiskella, vaikka vieläkin turvaudun enempi Lightroomiin. 

 

Avatar-selfie

Avatar-selfie

Tuossa Avatarissa on sininen iho, kellertävät silmät ja purppurat huulet väsätty Lightroomilla, kasvon muokkaus ja rajaus tehty photarilla.

Poijjaasta otin myös onnistuneen kuvan kun olimme kylässä. 

 

Nestori

Nestori

Yritin saada kuvaan vanhaa tunnelmaa silti hukkaamatta nykypäivänä saatuja etuja esim terävyydessä. Tämä kuva tehty vain LR:a käyttäen. Silläkin ohjelmalla tosi pitkälle pääsee.

Padi ireaa putkahti tuos myös. Toista toteutetaan keskiviikkona ja toinen on suunnittelu/työvaiheessa. Hyvä fiilis.

työviikkoon lamps

TG

Ja taas on se Tiistai. On se nyt kumma, kun ei koskaan ehdi/tuu mieleen kirjoitella Maanantaina.

No, mutta. Kuvausrintamalla on ollut hiljaista. Ei oo paljoa kamera kädessä viihtynyt. Mahtaa olla syysmasennusta.

Jotain kuitenkin. Viime viikonloppuna järjestettiin Porissa 17. Insomnia verkkopelitapahtuma, johon sain kutsun ja jossa Lauantaina kävin pienellä vierailulla. 140  kuvaa jäi koneelle.
 

Insomnia XVII

Insomnia XVII

http://www.gronmanphotos.com/insomnia-lanparty

 Pimeetä oli, mutta mielestäni kivoja kuvia sieltä tuli. Kameran joutui kyllä vähän rajoille viemään, mutta näillä mennään.

Tyttären syntymäpäiviä tuli myös vieteltyä hienon Brats-kakun saattelemana.

synttärikakku

synttärikakku

Lauantai-iltana kyläilimme kavereiden luona. Ruoka oli hyvää ja sauna kuuma, mut kuvia siltä reissulta ei jäänyt juurikaan.

upload.jpeg

Sellainen tuo mennyt viikko. Ensi viikonloppuna olis yhdet messut... :)

TG

Nopee

Piti maanantaille laittaa tää blogipäivitys, mutta se jäi. No, häliäkö vällä, laitetaan nyt, Tiistaina

Mun ajatukset pursuaa kaikia valokuviin liittyvää. Eilenkin töissä eräs työkaveri kysyi jotakin neuvoa ystävälleen, joka haluaisi alottaa kuvailemisen. Huomasin vuodattavani suu vaahdossa kaikkea asiaa kameroista. Informaatiotulva oli valtava. Heh. 

Pääsin myös kuvaamaan ystäväni tytärtä. Laskeva aurinko toi tosi kauniin valon vaikkakin loppuaikana ei aurinkoa enään paljoa näkynyt.   

Pinja

Pinja

Ensalkuun oli pientä tutustumista taas, mut tosi nopeasti hän rentoutui ja oli kameran edessä tosi luonnollinen. Jopa ilmeili mun haluamalla tavalla, välillä vakavoituen, välillä pieni hymynpoikanen kasvoilla. Nuoresta iästään huolimatta ammattitaitoinen ja selvästi kokenut malli.

 

Pinja

Pinja

Ai nii, kolmijalan ostin kanssa, oikeen Manfrotton. Halvalla sain, niinku Vilèn. Työkaveri, Veli, joka ennenkin on näis hommissa auttanut ja neuvonut, myi mulle omakustannehintaan kuulapään. Nyt kelpaa ottaa vähemmän täriseviä hämäräkuvia.

Manfrotto 290 + mod 168 kuulapää

Manfrotto 290 + mod 168 kuulapää

Reposia

Reposia

Siinäpä ne tärkeimmät taas.

Hyvää syksyä 

TG

Konttivaivanen

No niin, kesäloman jälkee ehdin kakspäivää olemaan töissä ja sit tyrkkäs sairaslomaa päälle. Akillesjänne tulehtunu. Ihan törkeen kivulias vaiva.

Pakitetaas vähä: 

Lomereissun jälkeen olin kavereita kuskaamassa ruotsinlaivalle. Tulipa mieleeni, että voisi käyttää tilaisuuden hyväksi ja vähän kuvailla samalla reissulla. Tein yhteydenottopyynnön facebookin TFCD-ryhmään ja sain kun sainkin vastauksen. Joten Eveliinan kanssa sitten treffattiin Turun Linnalla. 

 

Eveliina Koskelo, Turun linna

Eveliina Koskelo, Turun linna

Melko haastavaisenlaiset olosuhteet, tuulta, sadetta, hämärää, mutta hienosti Eveliina jaksoi mun säätöä. Lähes tunti siellä tuiskeessa kuvailtiin. Olen tyytyväinen tulokseen minä.

No, toinenkin TFCD-pyyntö tuotti vihdoin vähän kuvia.  Yks tärkee opetuskin tuli siinä samalla opittua: location location location. Sovittiin kuvauspaikaksi eräs uimaranta. Google mapsista katselin, että tossa on hyvä paikka, johon osaan varmasti ajaa.

1) kohteessa rakennettiin uusia asuntoja ja navigaattori neuvoi ajamaan jonkun talon pihaan parkkipaikan sijaan.  Paikka sinänsä oli kyllä hyvä kuvaukselle.

2) Vanhasta muistista aattelin, et "eihän Tampereelle nyt aja kun tunnin". Just joo, ensinnäkin lähdin myöhässä ja toiseks, Tampereelle ajaa tunti-kakskyt. Onneks malli jakso odottaa.

Kuvista tuli kauheen kivoja

 

Jutta Vehkalahti, Tampere

Jutta Vehkalahti, Tampere

Alkuviikko tosiaan oltiin töissä, kunnes toi kontti rupes kiukuttelemaan. Loppuvikko on keskitytty tohon AdobeCC:n ja sen ominaisuuksien opetteluun.

Hyvää alkusyksyä 

TG

Unohtunut

Taas. Blogi. Pää tyhjä. Lomaa odotellessa. Ja hästäkit jokasanan eteen. AAAAARGH!!! Joka vuosi lupaan itselleni etten siirrä lomaa ja joka vuosi sen siirrän. Melkein. Pitkä ja raskas kesä takana. Ensviikolla oon kesälomalla. Tai, no aattelin, et loma-ajan pyhitän tälle rakkaalle harrastukselle, valokuvaukselle.

Työkaverini Heidin kanssa käytiin Yyterissä kuvailemassa. 

https://flic.kr/s/aHskhjw3vC
http://www.gronmanphotos.com/portraits/ia0yymto2d50b8on4l2qq5vvl1ba23

Tykkään itse kuvista kovasti. Voisin väittää, et yks parhaita tähän mennessä kuvaamiani settejä. Lisäks, oli älyttömän hauskaa ja naama oli hymyssä pitkään vielä kuvauksen jälkeenkin.

Yks autotapahtuma tuli myöskin kuvailtua, vaikkakin vajavaisenlaisesti. Työt haittaa harrastusta. No, muutama onnistunut otos sieltäkin. 

Kotistudion suunnittelu jatkuu. Olis hiukan valontynkää haalittuna ja pienen pieni projektori taustoja varten. Ehkä loman aikana tulee myös touhuttua semmoista, mene ja tiedä. 

Mut nyt eletään tätä päivää 

Saatesanoiksi Ansel Adamsin sanat: 

   "The most important component of a camera is the twelve inches behind it" 

Hyvää syksyä 

TG

Jazz-humu on hälvennyt, Heinäkuu vihdoin vaihtunut Elokuuksi. Vaikka Jazzit loppuivat, ei kaupunki silti oo hiljentynyt. Kalevankisat ja Porisphere on tämän ekan viikonlopun "hot"-juttu.

Kuvailujen kanssa ollut vähän hiljasempaa. Ihan hyvä, pitkä kesä alkaa olla raskas.  24. päivä alkaa kesäloma, sitä odotellessa.

Tulipa kuitenkin kuvattua ystäväperheen muotokuva. Ekaa kertaa kunnollinen refla kuvauksessa mukana. Tyttäret sai kunnian olla assarina.

Tällaisen sain aikaiseksi: Bokeh

Simmottoo sit ny

TG

Jazz-viikko

Jazz-viikko alkoi täällä Porissa. Ihmisiä kadulla ihan ruuhkaks ja tungokseks asti. Sieltä joukosta pitäs bongata ne mielenkiintoiset kohteet. Haastetta katukuvaajalle. Iltatuuri vaan sotkee tämänKIN homman. Jazzkatu itsessään on hyvinkin äkkiä nähty, mut se nyt oli tiedossa. Ihmiset siittä tekee mielenkiintoisen. 

 #pori #porijazz #jazzkatu #eteläranta

 #pori #porijazz #jazzkatu #eteläranta

Tivoli Sariolan maailmanpyörään kävimme tutustumassa.

 #pyöränympäri #maailmanpyörä #tivolisariola #jazzkatu #porijazz

 #pyöränympäri #maailmanpyörä #tivolisariola #jazzkatu #porijazz

Maailmanpyörä tarjosi mielenkiintoisen näkökulman kotikylään. Siel oli myöskin kilpailu, piti laittaa kyydistä valokuva instaan ja tägätä se tietyllä sanalla. No, paikallislehteen päästiin kuvallamme. Ju-huu.

 #maailmanpyörä #rakkaus #suukko #vaimo #maisema #porijazz 

 #maailmanpyörä #rakkaus #suukko #vaimo #maisema #porijazz 

Tänään asensin uuden kuvanmuokkausohjelman tietokoneelle. Pitää sitäkin opetella käyttämään.

 #heidistiina #pe8 #flare

 #heidistiina #pe8 #flare

Ai juu, ja ostin nyt sen 5in1-reflan. Vihdoinkin. Josko siitä sitten olis apua tulevaisuudessa.

Lauantai-iltana pääsin vihdoin kaverini Mikon kanssa jazzkadulle ihmisiä katselemaan. Tungos olikin huomattava verrattuna edeltäviin käynteihin. Tuli reenattua myös muutama lavakuva tuntemattomaksi jääneiltä esiintyjiltä. 

upload.jpeg
upload.jpeg

Lauantain työpäivää seurasi vanhemman tyttären 12-vuotis syntymäpäiväjuhlat, joten pieni kotimme oli täynnä elämää heti töistä tultuani. Salamin käyttöä pääsin taas kokeilemaan. Salamointi on kyllä jäänyt turkasen vähälle näin kesäaikaan vaikka sitä kyllä olisi jokusessa paikassa tarvinnutkin. 

Sunnuntaina kävimme vielä äkkiseltään perheen kanssa kadulla. Osa kauppiaista oli jo lähtenyt ja loput lähtisivät päivän aikana. Normaali rytmi palautuisi kaupunkiimme taas hetkeks... 

 

Enskertaan

TG

Asennekysymys

Jutellaas välil vähä jostai muust, ku valon kuvaamisest. Avataa ja annetaaki ehkä vähä ajatuksii. Nää on kyl mielipideasioit, nää on hankalii.

Tänääaamul kävi nii, ku ajelin mopottimel liikenneympyrää, nii yhden risteyksen takaa tuli pakettiauto ja ajo etee. No vaaratilannet sinänsä ei syntyny, mä ehdin hyvisajois hiljentää, mut sen verran tuli "road rage", et oikee piti kriikkarii painaa. Mikä tämän asenneajatuksen siinä herätti, oli se, et tää pakettiauton kuljettaja säikähti sitä mun kriikkarii.

Tuntuu olevan tään päivän trendi toi välinpitämättömyys. Ajatukset jossain ihan muualla ku olennaises asias, haahuillaa turtuneen ja puutuneen päiväst toisee, puhutaa touhutes puhelimeenki välinpitämättömänä muista kun omist asioist.  Pakko sitä, pakko tätä, pakko tehdä, mennä, olla, saada... Ja aina sattuu kun tapahtuu.

Alitetaa se aidan matalin kohta. Tehdää kaikki helpoks itselle, ajattelematta muita. Ajattelematta työn jatkajaa, asian eteenpäin toimittajaa. Ajattelematta sitä asiaa, et jos joku edes on toimintaan tyytyväinen, ehkä samaa sais tehdä huomennaki, ensviikolla, vuoden päästä. Jatkumoa.

"Mä en ainakaan tee mitään ylimäärästä kun ei siit makseta" "Ku toi toinen teki viimeks tollatavalla, nii saa tämäkin tehdä ton. Pikkujuttu". Riskaapelia. Tekemättömyys tarttuu, pikku palveluksesta taas tulee nopeesti uus rutiini. Omanedun tavoittelua. Enää ei ajatella, et "jos toi maalaa mun seinän, mä voin tehdä sille aidan". Aina alkaa eka raksuttaa "mitä maksaa, kauanks menee, minkä arvonen asia, mitä toi on mulle velkaa". Välinpitämätöntä. "En jaks" "En ehdi" "Mul on kauhee kiire". Nii minne on kiire??

Mihin tääl on kiire, valmiis maailmas?  Aamuruuhkaan lähdetään viimetingassa ja ajetaan kovalla kiireellä suorinta tietä kaasu hirres mahdollisimman suurella ylinopeudella. Ei väistetä, ei katsota ympärille. Tuijotetaan suoraan eteenpäin välittämättä nousevasta auringosta, vihreästä metsästä, sinisestä taivaasta. Kurjista pelloilla, peuroista metsälammella. Mennään kiireellä eteenpäin, jonottamaan liikennevaloihin, asemalle, kahvijonoon, portille. Tänää oltii kaks minuuttii nopeempii ku eilen, saadaan olla kaks minuuttii kauemmin tauolla. Ihan sama, kuka tai mikä odottaa, mä oon paussil nyt. Minä juon nyt kahvia. Välinpitämätöntä.

Suomi on vapaa maa. Täällä saa perjantai-iltasin vetää lähipubissa tukanjuuren himmeeks. Tääl saa solvata sydämensä valittua niin paljon kun haluaa, välinpitämättömästi. Saa huudella kadulla mitä tykkää, asuu missä tykkää, ostaa mitä tykkää, käydä missä tykkää. Harjottaa sitä uskontoo mitä tykkää. Tai olla harjottamatta. Sananvapaus. Jos menee huonosti, taputetaan olalle ja rohkastaan viinaryypyn kera. Jos menee hyvin, nii taputetaan. 

Tän kaiken on joku meille antanut. Taistellu välittämättä itsestään, omasta edustaan, saavutuksistaan. Pitänyt huolta tovereistaan, joukkueestaan, asemapaikastaan, ehkä jopa uhrannu henkes. Yhteiseks hyväks, epäitsekkäästi. Mitä nää siit hyötyi? Isänmaan. Äidinkielen. Kodin.

Se on nyt myyty. Välinpitämättömästi. 

Tämä kirjotus ei koske ketään erityisesti. Jos tuntuu, et kirjoitus osui luonnolle, lue uudestaan ja mieti, voisko tässä olla yhtään perää.

 

TG

MotoRockFest

Päälimmäisenä kielellä polttelee sana "cool!!". Oli hieno Lauantai. Tapasin arvostamani kolleegan, Hans Lehtisen, jonka kanssa ehdimme vaihtamaan vain muutaman sanan, mut olen silti tyytyväinen tapaamisesta.

 #motorockfest #kirjurinluoto #areena #tapahtuma

 #motorockfest #kirjurinluoto #areena #tapahtuma

Kauniit mallitytöt Alina ja Sointu (tuttu talven Motorshowsta) kertoivat uudesta projektistaan Bimbo OY.

 #bimbooy #foxsuomi #motorockfest #sointu #alina #charismaproductions

 #bimbooy #foxsuomi #motorockfest #sointu #alina #charismaproductions

Nopeasti kerrottuna Bimbo OY on Fox Finlandin syksyllä alkava sarja Tampereelta Helsinkiin muuttavista yrittäjäystävistä ja heidän eloista ja oloista.

Oli stuntshow, oli enduronäytös, oli mustang club finland, peränurkan äänenpainemonsteri, vanhoja moottoripyöriä ja kaikkea, mistä mä kauheesti innostuin. Odotetuin ehkä oli Porilaisen REMIX-yhtyeen uuden videon "hetken tie on kevyt" julkaisu,

 #remix #hetkentieonkevyt #julkkari #motorockfest

 #remix #hetkentieonkevyt #julkkari #motorockfest

sekä Aki Mannisen TalliYhtymän uusin tuotos, Via Dolorosa, jota saattelemaan pääs kukas muukaan kun Serpico.

 

 #amty #via dolorosa #akkumanninen #serpicoband #jullekallio #themanandthemachine #motorockfest

 #amty #via dolorosa #akkumanninen #serpicoband #jullekallio #themanandthemachine #motorockfest

Serpico soitti muutaman biisin setin ja mulle kävi vanhanaikaisesti. Pari minuuttia ennen soiton loppua mun muistikortti tuli täyteen. Onneksi tälläkertaa ei käynyt suurta vahinkoa.

Kohtasin alueella myös iloisen polttariporukan,

 #polttarit #motorockfest #tyttövoimaa #ainaimisiinvai #betonikauppias #parastaennen2572015

 #polttarit #motorockfest #tyttövoimaa #ainaimisiinvai #betonikauppias #parastaennen2572015

sekä toisen tyttölauman joissa molemmissa oli tuttuja ja joita kumpaakin pääsin ilahduttamaan kuvalla. Hauskin hetki ehkä oli, kun ventovieras henkilö pyysi saada "peilata" tukkaansa kamerasta. Otin siis hänen hiuksistaan kuvan, johon hän totesi lyhyesti: "Juu, hyvi o". 

Lähdin hetkoseksi kotiin tyhjentämään sen täyttyneen kortin ja lataamaan itseäni ja kameran akkua. Illalla palasin pelipaikalle juur parahiksi katsomaan Michael Monroen keikkaa.

 #motorockfest #michaelmonroe #nastysuicide #rock #legenda #upeeta

 #motorockfest #michaelmonroe #nastysuicide #rock #legenda #upeeta

Illan kruunasi näyttävä ilotulitus ja jutustelu itse Mannisen kanssa. Kyllä oli mukava mies.

upload.jpeg

Pitkä oli päivä, Sunnuntai kului kuvia käsitellessä. Nyt tarttis päättää, mitä laittaa minnekkin, ku ei ihan kaikkii 970+ kuvaa viitti julkasta. Ainakaan yhdessä paikassa.

  

Jälkilöylyjä ja fiilistelyä. 

Enskertaan

TG

Hyvä fiilis

Viime viikonlopun linnakekuvauksen jälkeen sain vielä odotetun, upean työkaverini kameran eteen. 

Heidi ja Dart

Heidi ja Dart

Hauvaherra täytti vuosia ja siitä haluttiin yhteiskuva omistajan kanssa. Oltiin läheisessä metsässä ehkä vartti -20 minuuttia ja onnistuin sipasemaan 110 kuvaa. Triggerhappy? Me?

Täytyy tunnustaa, että osasta kuvia tuli käyttökelvottomia, koska en huomannut katsoo asetuksia kamerasta. Amatöörimäinen virhe, mut onneksi laadukkaitakin jäi vielä annettavaksi. 

Oon koittanut rajottaa luovutettavien kuvien määrää (koska ei oo mitää järkee aiheuttaa asiakkaalle runsaudenpulaa monella sadalla kuvalla), mut toistaiseks olen hiukan huonosti onnistunut siinä. Kun mun suosikkikuvani yks kerrallaan on just se, joka on käsittelyn alla.

Juhannus alkaa olemaan lusittu nyt ja alkava työviikko nakuttaa jo takaraivossa. 

Toivotan lämmintä ja kuvauksellista kesäfiilistä kaikille lukijoille. 

Enskertaan

TG

Jälkilöylyt

Eilen oli lauantai, Kesäkuun 13. Olin kuvaamassa kuvaamista. Eli toisinsanoen olin kuvaamassa tfcd-kuvauksen bts -kuvia, mallina ammattitaitoinen ja kaunis Varpu (https://m.facebook.com/varpuheather), joka on ennenkin opettanut mua kuvauksissa. Kiitollinen hänelle siitä. Varpun meikin ja hiukset teki niinikään vankkumattomalla ammattitaidolla ja kiistämättömällä luovuudella meikkitaiteilija Gitta Alm (https://m.facebook.com/makeupgittaalm). Varpulle upean farkkukorsetin vähintäänkin yhtäläisellä luovuudella ja ammattitaidolla oli tehnyt Hakalan Suvi (https://m.facebook.com/suvinkasityota). Valokuvaaja Milla Grönman  (https://m.facebook.com/millagronmanphotography) kuvasi varsinaisen kuvasession ja piti samassa vlogia.

Päälimmäisenä kuvauksista jäi mieleen aivan ihmeellisen hyvä henki vaikka osan kanssa ensimmäistä kertaa tavattiin. Tuntui, että jokainen arvosti jokaisen työtä, ketään ei vähätelty eikä ketään nostettu jalustalle. Hyvä niin. Hienoa oli myös huomata kuinka intohimoisen omistautuneita osallistujat olivat vaikka kukaan ei saanut palkkaa työstään.

Kuvasin siis ihan alusta asti, hiustenlaitosta meikkaukseen ja korsetin kiristyksestä kenkien laittoon. Matkalla kohteeseen juteltiin niitä-näitä ja Milla kuvas vlogiaan. Kohteessa löytyi yhteinen sävel myöskin tosi helposti. Varpu ja Milla ovat vanhoja tuttuja ja lähes lukivat toistensa ajatukset, Suvi toimi assarina heijastimen kanssa ja oppi temput nopeasti. Suvi myös piti Varpun korsetin kuosissaan läpi kuvauksen. Kuvauksessa oli naurua ja iloista mieltä alusta loppuun. Kyllä oli hienoa saada olla osa tuota nuorta, mutta osaavaa ryhmää.

Päivä venyi yli viisituntiseksi, joten lepo kyllä maistui kotiintulon jälkeen. Sunnuntaipäivä on sujunut käsittelyn merkeissä.

Suurkiitos koko ryhmälle, että sain olla mukana projektissa hienojen ihmisten kanssa. Jos valon kuvaaminen ois aina tämmöstä, mä haluaisin tehdä tätä aina. Nyt hyvillä mielin alkavaan työviikkoon

 

upload.jpeg

Timo Grönman

TG photography

Harvakseltaan

Näköjään tulee harvakseltaan kirjoiteltua vaikka itselleni lupasin blogia pitää. Hm.

 

Viime viikonloppuna (22-24/5) oltiin mopoilemassa Nilsiän Tahkovuorella. Kiipesimme kaverin kaa sinne vuoren päälle, josta oli henkeäsalpaavan upeat näkymät. Kuvia tuli kyllä otettua sekä sieltä ylhäältä että "maantasalta". Mieleenpainuva viikonloppu taas kerran.

 

Vein myös eräälle kuvattavana olleelle kiitokseksi canvastaulun. Tuli hyvä mieli kun pystyi ilahduttamaan toista arjen keskellä. 

 

Lähdin kotoa kävelemään, mut matkalla alkoi sataa, joten nyt pidän sadetta kahvikupposen äärellä. 

 

Seuraavaan kertaan sitten. 

TG

Indeksikorotus

Poliittisia kannanottoja en ala täällä jakelee, vaikka ei mitään muuta kirjoitettavaa enään olisi. Olen mielummin sitte hiljaa.

Otsikko tarkoittaa lähinnä seuraavaa: mun pitänee nostaa tuotteideni hintaa, koska olen saanut kritiikkiä hintojen polkemisesta. Mikä ei ole ollut tarkoitukseni vaan se, että tiettyjen tahojen yhteistyön tuloksena tuotteilleni muodostuu tietty hinta. Mutta missä vaiheessa hinnottelen itseni ulos? Missä vaiheessa hinta ylittää laadun?

Nyt kaivataan sinun apuasi. Jätä kommenttikenttään (jos se toimii *virn*) terveisesi, mikä olisi kohtuukorvaus sinun mielestäsi työstä, jota teen. Kiitos

T.G.

Heureka

Herätys. Itselle siis. Tänään kun olin kävelyllä, eräs rouva alkoi jutella. Hän kysyi: "mitä sä kuvaat?" ja mä vastasin tavanomaisesti, "ihan kaikkee".

Kotimatkalla aloin miettimään keskusteluumme, ja ymmärsin äkkiä, et toihan on tosi typerä vastaus. Vastaukseni olisi voinut tulkita -vaikken tietenkään vastaustani niin tarkoittanut: "en halua puhua sinulle", tai "ei kuulu sinulle".

Tästä jatkoin aivotyötäni: "mitä mä oikeastaan kuvaan?" Miks lähden kamera kädes kotoo? Mitä mä nään tuolla? Kotikaupungin kadut luulis jo olevan tuttuja, miks sinne aina lähtee uudestaan ja uudestaan?  Mitä mä tykkään tai haluan kuvata?

Maailmalla tunnettu käsite on "street photography" -katukuvaus. Sen ideana on kuvata ihmisiä ja asioita, jotka tapahtuu ja ilmentyy kadulla, kuvaajan silmien edessä. Sen tarkoitus on tallentaa uniikkeja hetkiä, valon ja varjon leikkiä joka ei enää koskaan toistu. Ja sitä mä (kai) lähden hakemaan, kun lähden kotoota kamera kädessä kävelemään. Plus, että tykkään kävellä.

T.G. 

7D vs D7100

Koska tätä on pyydetty, kirjoitan omakohtaisia kokemuksia molemmista kameroista. Kontekstissa olevat asiat ja mielipiteet ovat minun omia, eivät kummankaan kameravalmistajan virallisia, enkä täten väittämieni tai kertomieni asioiden todenperäisyyttä vahvista muuten kuin omakohtaisen mutu-tuntuman mukaan.

Huomauttaisin vielä sellaisen asian, että kameroiden ikäero on nelisen vuotta ja että pidän nyt kirjoittaessani D7100a kädessäni kahdeksatta päivää.

7D+24-105 f/4 L IS USM

7D+24-105 f/4 L IS USM

 

Kumpikin kamera on suunnattu edistyneelle harrastajalle, vaikkakin kumpikin varmasti kelpaa tarpeen vaatiessa myös ammattilaiselle. Säädöt ja painikkeet molemmissa ovat monipuoliset ja riittävät vaativaankin käyttöön. Runkona 7D on hiukan raskaampi, mikä tosin sitte tukevoittaa raskaampien (pidempipolttovälisten) objektiivien kanssa kuvaamista. Myös fyysiseltä olemukseltaan 7D tuntuu isommalta ja ainakin pianistin kädet otti 7D:stä tukevamman otteen.

Molemmat rungot on sääsuojattu. Liittimien päällä olevat kumisuojukset tuntuvat kestäviltä. Vaikka niitä avataan ja suljetaan monta kertaa tuntuu, ettei väsymistä tai hapertumista ilmene. Molemmissa usb-liitos, jolla saa kätevästi johtoliitoksen tietokoneelle. Suosin henk.koht. siirtämistä johdolla kortin poisottamisen sijaan. Kuvien siirtämisen jälkeen alustan muistikortin kamerassa, jonka jälkeen kortti on taas valmis uusien seikkailujen tallentamiseen. 7D tarjoaa yhden CF-korttipaikan (mkII tarjoaa muuten CF + SDHC), joka on nopea ja varma tallennusmuoto. Joskin hiukan hintava. D7100 taas tarjoaa kaks SDHC -korttipaikkaa, joka taas tarjoaa vaihtoehtoja esim. varmuuskopiointia tai RAW+jpeg -tallennusta varten.

ISO-herkkyyksillä mennään samoissa luvuissa. ISO100-6400 on riittävä alue, vaikka pilkkopimeässä tuntuu joskus suljinnopeus menevän turhan alas. Mutta esim. sisätilakuvaus tai iltakuvat kaupungilla onnistuvat sangen mainiosti molemmilla. Missä mielestäni on taas eroa, on ISO-kohinan laatu. Hämärässä, korkealla -joskus tarpeettomankin korkealla- herkkyydellä kuvatessa kun esiintyy se kohinamörkö, 7D tekee pieniä valkoisia, ns"kuumia pikseleitä" kuvaan kun taas D7100 kuva menee selvästi epätarkaksi, puuroksi. Mielestäni siis 7D ISOkohina on helpompi korjata jälkikäsittelyssä. Kummassakaan rungossa en ole pitänyt kameran tekemää korjausta päällä.

Dynaaminen alue. Nikon on ollut väridynamiikan edelläkävijä siittä lähtien, kun Sony alkoi tekemään kennoja Nikonille. Dynamiikkaan vaikuttaa tietenkin myös kuvatiedostojen suuri koko. Canonin tiedostot ovat pitkään olleet sidonnaisia kennon kokoon, eli jos kamerassa on 12Mpx kenno, tulee 12Mb kokoisia (RAW)kuvatiedostoja. Tai, kuten 7D:n tapauksessa, 18Mb. D7100 tapauksessa taas kuvatiedoston koko vaihtelee olosuhteista riippuen. Tuntuu, että Canonin kenno korostaa enemmän siniseen ja magentaan taittuvia värejä, kun taas Nikon korostaa vihreää ja keltaista.

Automaattitarkennuksen kanssa ei ole ollut kummankaan rungon kanssa merkittäviä ongelmia. Vastavaloon molemmat tarkentaa yhtä huonosti ja hämärällä myös tarkennus heittelee molemmissa yhtälailla. Missä mielestäni Canon on askeleen edellä, on kohtitulevan liikkuvan kohteen tarkennus. -toki tämä saattaa olla myös optiikkakohtainen asia. Canonin 19 tarkennuspistettä ovat kaikki "cross-type" -pisteitä, kun taas Nikonin 51stä pisteestä "cross-type" -pisteitä on 15. AF -säädöt ovat molemmissa aikalailla samat, joskin erinimiset. Jatkuva tarkennus seuraa kohdetta hyvin ja kertatarkennus osuu naulan kantaan. Tarkennuksen hienosäätö löytyy molemmista rungoista. Hienosäädön kanssa tuli Nikonilla vähän ongelmia menuvalikon kielen käännöksen kanssa. Kun menuvalikossa tarkennuksen hienosäädössä on kohta "default", on tämä käännetty suomeksi "oletus". Oikeampi suomennos minun mielestäni olisi ollut "runko" -tai "rungonsäätö", koska ensinnäkin kuka sen oletuksen asettaa, ja miksi oletusarvoa voi säätää.
ja toiseksi "oletus" -arvosta säätämällä säätää kaikkia käyttämiään objektiiveja samalla arvolla, kun taas "tallennettu" -säädöllä säätää tarkennusta objektiivikohtaisesti. Mielestäni Canonissa on hiukan helpompi tarkennuspisteen valinta kun Nikonissa, jossa tarkennuspistettä joutuu siirtämään "padia", monivalintakiekkoa naputtamalla. Canonissa tarkennuspisteen valinta tapahtuu joko valintakiekolla tai joystikilla. Canonin etuna oli myös se, että vertikaali- ja horisontaalikuville pystyi valitsemaan eri tarkennuspisteet.

D7100 jpeg -testikuvia suoraan kameran kortilta D7100 jpeg -testshots straight from SD-card Klikkaa kuvaa / Click the pic

D7100 jpeg -testikuvia suoraan kameran kortilta
D7100 jpeg -testshots straight from SD-card
Klikkaa kuvaa / Click the pic

Kaikenkaikkiaan D7100 ja 7D ovat kokolailla samanlaisia työjuhtia, erona vain neljä vuotta tekniikan kehitystä. Älkää ymmärtäkö väärin, en väitä, että D7100 olis huono, vanhan tekniikan kamera, sanon vaan, että aikanaan 7D oli Ihan omalla tasollaan kehityksessä. Kumman sitten valitseekin, saa kyllä hyvän kaverin pitkäksi aikaa ja ominaisuuksiltaan parempaa kroppikennon runkoa ei ihan yhtäkkiseltään tule mieleen.

Toivottavasti pidit lukemastasi. Menestystä ja teräviä kuvia valitsemallasi tiellä toivottaa
Timo Grönman
TG photography

Because ppl were asking me, I decided to post this comparison between 7D and D7100 based to my personal experience on both cameras. Text and opinions in context is my own and therefore NOT official opinions or notifications of either companies and therefore I am NOT confirming the truth of this text otherwise than what I have experienced or felt.

On further notice, a difference between these two bodies is about four years and when writing this, I got my D7100 eight days ago.

D7100+AF-S 50mm f/1.8G

D7100+AF-S 50mm f/1.8G

Both bodies are pointed out to advanced amateurs, although both of them are most certainly usable when needed on professional use too. Settings and buttons are versatile and adequate even for advanced user. As a body, 7D is a bit heavier, witch firms shooting with heavier (longer focal length) lenses. 7D appears to be physically bigger and my piano playing hands got a better grip with 7D.

 

Both bodies are weather sealed. Rubber covers on plugs seems durable. Even if they´re opened and closed multiple times, they don´t seem to wear out. Both have usb-connection, witch makes image transfer very easy. Personally I prefer transfer images with usb-cord. After transfer I format my card in-camera, when it is ready to record new adventures all over again. 7D provides one CF-card slot (mkII has CF+SDHC), witch is fast and secure way to save your images. A bit expensive though. D7100 has two SDHC -card slots, witch provides alternatives, e.g. backup copy or RAW+jpeg -recording.

 

ISO sensitivity is same on both bodies. From 100 to 6400 native is plenty, although sometimes in pitch dark environment, shutter speed tends to drop quite slow. But for example indoors or night time city shoots are perfectly fine on both bodies. What I think makes a difference is a quality of ISO-noise. Faint light with high -sometimes unnecessary high- ISO settings you can see noise. On 7D it is white "hot" pixels, when D7100 makes unsharp, mushy photo. In my opinion, 7D ISO noise is easier to correct on post process. Either of those bodies I had no in-camera correction on.

 

Nikon has an advance in color dynamics since Sony started to make their sensor. Of course dynamics is also affecting large image file size. Canon files are compared directly to sensor size, e.g. 12Mpx sensor makes 12Mb (RAW)images. Or in 7D case, 18Mb images. With D7100 image size varies, depending on environment and conditions of the shoot. What I feel is, that Canon is amplifying blues and magentas, when Nikon is boosting greens and yellows. 

With autofocus I had no significant issues on either bodies. Against a lightsource or in faint light, focus is missing on both bodies equally. What I think makes a difference to Canon benefit is focusing a towards-coming target. But this might be also a lens related issue. On 7D, all 19 focus points are cross type, when 15 of Nikon 51 is. AF adjustments are same on both, only named different. Continuous focus follow is very good and single focus nails a target time after time. Focus micro adjustments helps on both bodies.

Focus tweeking makes a bit of an issue on D7100 menu translation. In menu there is two settings and literal translations are more than confusing. "default" meaning that someone set measurements, where focus should be and "saved" meaning your own settings, when infact "default" is adjusting -as said- default focus point, affecting all of my lenses and "saved" affecting individual lens.

 

In my opinion Canon makes easier to adjust focus points with joystick or multidisc, when Nikon focus point adjustment must be made with multi selection pad. Also you can set different focus points on Canon, depending whether you shoot horizontal or vertical.

 

All and all, D7100 and 7D are pretty much the same, although there is four years in between. Now, don´t get me wrong, I´m not saying, that D7100 is bad, old dated camera, all I´m saying, that 7D was way ahead it´s time. Pick one or another and you can have a great partner for a long time with a high quality images and performance. By a sudden, I can´t name a better performing crop sensor body.

Hope you like what you read. Be happy and stay sharp and sorry about my crappy english
Timo Gronman
TG photography

uus aika

Eilen, Maaliskuun 10. 2015, tapahtui ennalta suunnittelematon. Myin ihan koko kalustoni marmoritiskille. Sinne meni runko ja melkein uusi akkukahva ja optiikat ja salamat. Ei, en oo lopettamassa hommia, vaan pienellä sponsorirahalla sain uuden, iskemättömän, paketissa olevan kameran kahdella objektiivilla. Merkkikin vaihtui, joten opeteltavaa on kyllä, vaikka perusjutut nyt ovatkin aivan samat.

Siinäpä ne tärkeimmät sitte. Odotellaan keväisiä kelejä.

T.G.